Talouspolitiikka

Tänään käsiteltiin talouspolitiikkaa. Katsoimme tunnin alussa puolen tunnin mittaisen ohjelman rahaan liittyvistä asioista. Se oli mielenkiintoisella tavalla tehty ja avasi aika hyvin asioita tällaiselle maalaiselle.
Talouspolitiikkaan liittyy hurjan paljon kaikenlaisia asioita. Kävimme siihen liittyviä asioita läpi ja lopuksi teimme yhdessä tehtävän, joka oli tosi hyvä. Sen avulla sai selville, mitä kaikkea Suomen valtiovalta pyrkii tekemään, jotta tästä laskusuhdanteesta päästään takaisin nousuun. Yleensä asiat on olleet pelkkää sanahelinää, mutta tämän tehtävän kautta aukesi asioita, joita oikeasti tehdään. Hieno homma. Nuo rahasummat ovat vain niin julmetun suuria, että niitä on aika vaikea käsittää. Hyvä, että asioille yritetään kuitenkin tehdä oikeasti jotakin. Tämän päivän anti oli oikein hyvä.

Inflaatio ja työttömyys

Tänään käsiteltiin taas hyvinkin ajankohtaisia aiheita, nimittäin inflaatiota ja työttömyyttä. Oli mielenkiintoista nähdä tilastoja hintojen noususta vuosien varrella. Merkittävimmät nousut oli tapahtunut elintarvikkeiden, asumisen, ravintoloiden ja hotellien sekä muiden tavaroiden ja palveluiden kohdalla. Aika huimia lukuja jotkin. Alkoholi ja tupakkakin ovat nousseet, mutta se ei ole ollenkaan huono asia ;-).
On se hyvä, että valtiovalta yrittää tehdä jotakin laskusuhdanteen "helpottamiseksi", löytää keinoja, joilla päästäisiin nousemaan suosta...Siinä varmasti tarvitaa viisaita ihmisiä tekemään viisaita päätöksiä esim. finanssi- ja rahapolitiikan suhteen. Itseä välillä mietityttävät nämä valikoivat veronalennukset. Ne ovat hyviä, mutta kuinka moni yrittäjä sitten oikeasti antaa näkyä esim. ALV:n pienentymisen hinnoissaan? Muistan kun parturi-ja kampaamopalveluiden ALV pienennettiin, niin tuntui kuitenkin, että harvoissa kampaamoliikkeissä tämä alennus näkyi hintojen alenemisena. Monilla on kuitenkin houkutus pitää hintoja yhtä korkeina, vaikka veron osuus k.o palvelusta pienenisikin.
Työttömyys on yksi tämän päivän polttavista kysymyksistä. Ei mene varmaan päivääkään ettei joku firma kerro lomautus- tai irtisanomisuhista. Itseä on alkanut mietityttämään, että kuinka lähelle mennään sitä 90-luvun alkupuolen lamaa ja työttömyyslukemia? Tällä hetkellä irtisanomisvauhti tuntuu niin huimalta että pahaa tekee. Itse ainakin tunnistan muutaman työttömyyden lajin oman ja ensimmäisen ammattialani kautta (ensimmäinen koulutukseni on sairaanhoitaja-terveydenhoitaja): rakennetyöttömyys on juuri hoitoalan ongelma; työvoiman kysyntä ja tarjonta ei kohtaa. Myös työvoiman liikkuvuudessa on ongelmia hoitoalalla: yksinäisen ihmisen on lähes mahdotonta asua ja työskennellä pääkaupunkiseudulla: sairaanhoitajan palkat ovat huonot ja asuminen ja eläminen Helsingissä niin kallista ettei käteen jää juuri mitään laskujen jälkeen. Myös väestörakenneongelmat vaivaavat siinä mielessä, että suuri osa hoitajista on ikääntyviä ja kohta eläköityviä. Heidän tilalleen ei ole tulossa yhtä paljon ja riittävästi uutta verta. Tähän liittyy myös se koulutukseen liittyvä ongelma: tänä päivänä ei välttämättä kouluteta riittävästi hoitajia tulevaisuutta varten. Toisaalta on paljon hoitajia jotka ovat muissa hommissa tai menetetty ulkomaille. Se, että haetaan esim. Kiinasta hoitajia Suomeen ei ole se ensisijainen ratkaisu, vaan pitäisi pitää huolta työtä tekevistä hoitajista ja houkutella muita töitä tekevät hoitajat ja ulkomailla työskentelevät takaisin riittävän hyvillä porkkanoilla...sanoo alaa vaihtava hoitsu.

Suhdannevaihtelut

Suhdannevaihtelut ovatkin aika kinkkinen juttu. Niitä lukiessani yritän hahmottaa asiaa Suomen tilanteen kannalta. Suomi on elänyt jo aika pitkään (?) korkeasuhdanteen aikaa, eli tuotannon taso on ollut korkeimmillaan kun sitä verrataan pitkän ajan keskimääräiseen kasvuun. Ja tietty sitä ei voi jatkua loputtomiin. Niinpä Suomi on pikku hiljaa luisunut laskukauteen, jossa tuotannon kasvuvauhti on hidastunut keskimääräistä vauhtia hitaammaksi. Nyt ollaan melko lähellä matalasuhdannetta, jolloin ollaan suhdannekierron pohjalla. Tästähän oltaisiin sitten kääntymässä takaisin nousuun jos hyvin kävisi. Nyt näyttää vain pahasti siltä, että Suomea uhkaa pahasti lama, eli poikkeuksellisen syvä matalasuhdanne, jossa tuotannon taso on selvästi normaalia matalampi. Työttömyys lisääntyy jatkuvasti. Joka päivä tiedoitusvälineet kertovat uusista lomautuksista ja irtisanomisista sekä tuotannon pienentämisestä. Ulkomaankaupassakin kohdataan ongelmia. Inflaatio kiristyy hintojen jatkuvan nousun vuoksi. Pahasti näyttää siltä, että ihmisten eriarvoisuus sen kuin lisääntyy tämän päivän Suomessa, ero rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa jatkuvasti. Ei ole ollenkaan kiva juttu.

Elintaso ja taloudellinen kasvu

Tänään käsiteltiin elintasoa ja talouden kasvua. Tunnin alussa tehty tehtävä valaisi aika hyvin eri käsitteitä. Kansantalous sisältää niin paljon erilaisia käsitteitä, että välillä meinaa mennä ihan sekaisin mitä mikäkin tarkoittaa. Tehtävässä ne oli selitetty lyhyesti ja ytimekkäästi. Elintasosta yleensä puhutaan tänä päivänä paljonkin. Bruttokansantuotteesta olen kuullut puhuttavan monestikin, mutta koskaan tuo käsite ei ole ihan joka suhteessa minulle auennut, nyt näyttäisi vähän paremmalta. Mutta jotta asia ei olisi ihan niin yksinkertainen, niin pitää olla lisäksi se HDI, inhimillisen kehityksen indeksi, vai mikä se nyt oli. Taloudellinen kasvukin on aika mielenkiintoinen juttu. Ei ole kovin kauan siitä, kun joka puolelta sai kuulla ja lukea, kuinka Suomella menee paremmin kuin koskaan. Ja nyt on ihan toinen ääni kellossa; kaikki, lähestulkoon koko maailma Suomi mukaanlukien on vaipumassa, tai jo vaipunut, taloudelliseen ahdinkoon ja taantumaan. Taloudellinen kasvu on pysähtynyt tai sitten mennään jo takapakkia. Tuntuu, että vaikka nyt oikeasti monella menee huonosti, niin se antaa sellaisille yrityksille, joilla ei välttämättä niin huonosti mene, kuitenkin mahdollisuuden tehdä supistuksia, lomautuksia, irtisanomisia yms. sen varjolla, että kun nyt kaikilla menee huonosti. Kukaan ei kyseenalaista sitä, että meneeköhän jollain kuitenkin vähän paremmin kuin se on antanut ymmärtää? Nyt on hyvä sauma supistaa.
Välillä kuitenkin ihan hirvittää tämä jatkuva teknologian kehitys. Koko ajan enemmän koneet korvaavat ihmisiä, koko ajan toitotetaan enemmän ja enemmän tuottavuuden tehostamisen perään. Kaikki pitää olla niin tehokasta ja kaikilla on niin kiire sen saavuttamiseen. Tuntuu, että inhimillisyys on välillä täysin kateissa tässä hommassa. Teknologia ja sen kehittyminen on monessa suhteessa hyvä juttu, mutta aina piilee myös vaara, että se jossain vaiheessa kääntyy jollain tapaa ihmistä vastaa. Jos ei muuten niin sillä tavalla, että teknologia valjastetaan pahan tekemiseen toisille ihmisille.