keskiviikko 4. helmikuuta 2009

Suhdannevaihtelut

Suhdannevaihtelut ovatkin aika kinkkinen juttu. Niitä lukiessani yritän hahmottaa asiaa Suomen tilanteen kannalta. Suomi on elänyt jo aika pitkään (?) korkeasuhdanteen aikaa, eli tuotannon taso on ollut korkeimmillaan kun sitä verrataan pitkän ajan keskimääräiseen kasvuun. Ja tietty sitä ei voi jatkua loputtomiin. Niinpä Suomi on pikku hiljaa luisunut laskukauteen, jossa tuotannon kasvuvauhti on hidastunut keskimääräistä vauhtia hitaammaksi. Nyt ollaan melko lähellä matalasuhdannetta, jolloin ollaan suhdannekierron pohjalla. Tästähän oltaisiin sitten kääntymässä takaisin nousuun jos hyvin kävisi. Nyt näyttää vain pahasti siltä, että Suomea uhkaa pahasti lama, eli poikkeuksellisen syvä matalasuhdanne, jossa tuotannon taso on selvästi normaalia matalampi. Työttömyys lisääntyy jatkuvasti. Joka päivä tiedoitusvälineet kertovat uusista lomautuksista ja irtisanomisista sekä tuotannon pienentämisestä. Ulkomaankaupassakin kohdataan ongelmia. Inflaatio kiristyy hintojen jatkuvan nousun vuoksi. Pahasti näyttää siltä, että ihmisten eriarvoisuus sen kuin lisääntyy tämän päivän Suomessa, ero rikkaiden ja köyhien välillä kasvaa jatkuvasti. Ei ole ollenkaan kiva juttu.

1 kommentti:

  1. Ihminen on jotenkin sellainen ikuinen optimisti. Uskoo että talouskasvu jatkuu aina vaan. Ehkä se johtuu siitä, että ihmisen muisti on aika lyhyt. Lisäksi selvää on se, että 1990-luvun puolivälin jälkeen alkanut vaihe on ollut poikkeuksellisen vahvaa kasvun aikaa.

    VastaaPoista